Syötävä puutarha

Anjalan kartanolla on ollut laaja hyötypuutarha. Puutarhaan kuului satoja hedelmäpuita ja marjapensaita sekä kasvihuoneita viiniköynnöksille ja kurkuille. Puutarhatilaa hoitivat ensin kartanon alustalaiset, sitten vuokralaiset sekä muut työntekijät. Maatalousoppilaitoksen rakentaminen 1950-luvulla pienensi puutarhan pinta-alaa ja huonokuntoiseksi päässyt vanha hyötypuutarha hävisi vähitellen maisemasta.

Ankkapurhan kulttuurisäätiön tarkoituksena on alueen kulttuuriperinnön vaaliminen. Säätiö esittelee kartanon puutarhahistoriaa vanhan hyötypuutarha-alueen tilalle istutetussa puutarhassa. Peltona ja kasvimaana toiminut alue on saanut uudet hedelmäpuut ja erilaisia rakennelmia, kuten grillin ja kymmenen riippumaton telineen. Alueen rakentamisessa olivat mukana Nuorisokeskus Anjalan leirikoululaiset sekä muut leirit sekä esimerkiksi vapaaehtoiset työleiriläiset, paikalliset lapset ja talkoolaiset.

Puutarhan alkusuunnittelun teki TaM Sanna Majander vuonna 2015. Yksityiskohtaisen puutarhasuunnitelman teki puutarhuri Taija Airikka. Puutarhan perustaminen tehtiin kesällä ja syksyllä 2015 säätiön omalla kustannuksella. Vuonna 2016 puutarhan istutustyöt tehtiin Pohjois-Kymen Kasvu ry:n myöntämän investointiavustuksen turvin.

Ankkapurhan kulttuuripuiston Syötävään puutarhaan rakentui kesällä 2017 mielenkiintoinen yhteisötaideteos. Yhteisötaideteos on uudistettu Anjalan vala, lasten ja nuorten uskollisuudenosoitus yhteiskunnalle, mutta toisaalta vaatimus rauhan ja oikeuksien puolesta. Ensimmäinen Anjalan vala laadittiin 113 upseerin toimesta v. 1788 Ruotsin ja Venäjän välisen Kustaan sodan aikana. Upseerit vaativat sodan lopettamista ja rauhaa. Itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta 2017 maailmalla kuohuu. Kuivuus, sodat ja erilaiset levottomuudet ovat saaneet liikkeelle suurimman määrän pakolaisia sitten II maailmansodan. Myös Suomessa on vaikeuksia: yhteiskunta eriarvoistuu, eikä kaikilla ole välttämättä enää tasa-arvoisia mahdollisuuksia elää ja toimia. Myllerrysten keskellä toisesta välittäminen on unohtunut. Pronssifiguurit syntyivät Nuorisokeskus Anjalan kesäleireillä. Leirit olivat osa Suomi100-ohjelmaa ja saivat rahoitusta Valtioneuvostolta Kymenlaakson liiton kautta. Kesäleirien teemana oli välittäminen ja Suomen 100-vuotinen itsenäisyys. Leirien lapset ja nuoret istuttivat myös osan labyrintin pensaista. Pensaita oli istuttamassa myös paikallisen vastaanottokeskuksen asukkaita kaikille avoimissa puutarhatalkoissa. Kuvanveistäjä Antti Halonen ja Taidevalimo Valusampo toteuttivat osan hahmoista pronssiin. Koristearoniasta ja pylvästuijista rakennetun labyrintin maanrakennustyöt on tehnyt Vihertyö Ritva Mikkola Ky.