Kun kartano paloi…

Heinäkuussa 1789 Kustaan sodan toisena sotakesänä venäläiset keskittivät suuren määrän tykistöä ja miehiä Mämmälään. Tykkipattereita oli lopulta kahdeksan ja tykkejä 26. Heinäkuun 24. päivänä venäläiset aloittivat tulituksen, jota kesti kuusi päivää. Todennäköisesti tulituksen 1. tai 2. päivänä Anjalan kartanon vanha päärakennus tuhoutui venäläisten tykistötulessa. Kuningas Kustaa III kerrotaan katselleen paloa joko Anjalassa Kuninkaan istuimella kartanon herran, Rabbe Gottlieb Wreden seistessä hänen vierellään. Kuningas kehotti Wredeä menemään kartanolle ja huolehtimaan omaisuudestaan. Wrede kuitenkin vastasi ”Minun paikkani on kuninkaan vierellä.” Rabbe Gottlieb Wrede pysyi koko elämänsä uskollisena kuninkaalle. Anjalan ja Inkeroisten pelloilta on löytynyt tuon tulituksen muistona lukuisa määrä erilaisia kanuunan kuulia.

Venäläisten tulitus alkoi uudelleen elokuun alkupäivinä tuhoten ruotsalaisten tykkipattereita. 14. elokuuta venäläiset hyökkäsivät Anjalan puolelle, mutta joutuivat perääntymään. Tämän jälkeen Anjalaan tuotiin lisää joukkoja johtajanaan kenraaliluutnantti Philipp von Platen. Saukonmäelle perustettiin yli kymmenen tykin kenttävarustus, ns. vuoripatteri. Lisäksi tehtiin viisi tykkipatteria puolikaareen joen yli käännettävien siltojen kiinnityskohdalle. Jalkaväelle rakennettiin varustuksia ja yhdyshautoja pattereiden ja varustusten välille. Suurin osa joukoista majoitettiin kirkon ympärille. Osa miehistä asui teltoissa ja osa alkeellisissa korsuissa. Tilanne Anjalassa jähmettyi asemasodaksi, kunnes tuli aika siirtyä talvileireihin. Osa miehistä siirrettiin kauemmas rintamasta talvileireihin, mutta osa jäi asumaan talveksi Anjalaan ja lähiseuduille. Ruotsalaisia pataljoonia vaihdettiin talven aikana, koska he aikalaiskertomuksen mukaan asuivat pellolle kaivetuissa korsuissa. Jotkut, kuten Meijerfeldtin vapaapataljoona, olivat onnekkaita ja pääsivät asumaan talonpoikien mökkeihin. Huonoissa oloissa taudit levisivät ja tarttuivat myös siviileihin. Kevään koittaessa oli sotaa jatkavien joukko harventunut. Sekä Ruotsin että Venäjän puolella alettiin olla väsyneitä sotaan.

Kustaan sota tuotti runsaasti erilaisia tarinoita Kymenlaaksoon. Näitä tarinoita kerrotaan esimerkiksi Citynomadi-reitillä Ankkapurhassa. Ilmaisen Nomadi-sovelluksen avulla voit tutustua alueeseen milloin vain. Lataa Nomadi-sovellus omasta sovelluskaupastasi (AppStore, Google Play). Sovellus näyttää sijaintisi kartalla ja näet läheisyydessäsi olevat reitit helposti. Nomadi toimii kaikissa saatavilla olevissa käyttöjärjestelmissä. Sovellusta voi käyttää myös offline-tilassa ja reittejä voi tutkia myös tietokoneella osoitteessa www.citynomadi.fi.